Teheran - Isfahan - Shiraz - Persepolis 7.- 16.5.2015

Olympia: Persian perintö
Matkaseurue: Emma, Aino ja Päivi (ja 8+1 muuta)

HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.

Torstai-Perjantai 7.-8.5.2015 - Helsinki-Istanbul-Teheran

Lähtö Istanbulin kautta Teheraniin oli hyvin inhimilliseen aikaan. Saimme kyydin lentokentälle, ja lähdimme kotoa vähän vaille yksitoista. Kentällä meitä oli vastaanottamassa uusi tuttavuus, reipas matkanjohtajamme Virpi. Turkish Airlinesin kone tuli vähän myöhässä, joten lähtökin viivästyi 25 minuuttia.

Turkish Airlinesin tapaan tarjoilu oli runsasta verrattuna moneen muuhun lentoyhtiöön. Pääruokavaihtoehtoina oli broilerilla täytetty munakoiso ja turkkilainen jauhelihapihvi. Lisäksi oli mm. graavilohisalaatti, juusto, sämpylä, jälkiruokavanukas. Myös alkoholijuomat sisältyivät lipun hintaan. Laskeuduimme Istanbulin lentokentälle kello 16.50 ja jäimme odottelemaan jatkolentoamme Teheraniin. Sitä saikin odotella tavallista pitempään. Boarding piti olla kello 19.50, mutta kone tuli myöhässä. Kun se tuli, oli ensin vuorossa ainakin kymmenen pyörätuoliasiakkaan kärrääminen bussiin (bussikuljetus koneeseen). Sitten kaatui tietojärjestelmä, syynä ilmeisesti alkanut ukkosmyrsky. Jossain vaiheessa pyörätuoliasiakkaat kärrättiin takaisin portille odottamaan. Vihdoin puoli kymmeneltä olimme koneessa, ja jossain vaiheessa pääsimme lentoonkin.

Emme halunneet tarjottua päivällistä, vaan yritimme torkahdella mahdollisuuksien mukaan. Sidoimme huivit päähämme ja laskeuduimme kahden maissa Suomen aikaa Teheraniin, mutta tunti vierähti vielä passintarkastuksessa ja laukkujen kanssa ennen kuin pääsimme lähtemään hotelliin. Neljältä olimme hotellissa, mikä tarkoitti kello puoli kuutta paikallista aikaa. Sitten ei ollutkaan pitkää aikaa aamiaiseen. Nukuimme kuitenkin pari tuntia.

Heräsimme yhdeksältä, ja päivänvalossa näimme ikkunasta avautuvan näkymän kohti lumipeitteisiä Elbursvuoria. Menimme aamiaiselle puoli kymmeneltä, ja yhdeltätoista lähdimme mattomuseoon. Aurinko paistoi ja lämmitti, mutta peittävä asu oli kuitenkin puettava. Mattomuseossa on persialaisen matonsolmimisen vanhimpia taidonnäytteitä, suurin osa 1300-luvulta, mutta myös uudempaa tuotantoa kuten ajatolla Khomeinin valokuvantarkka kuva. Persialaiset matot nimetään yleensä sen kaupungin mukaan, jonka tienoilla ne on valmistettu tai niitä valmistavien heimojen mukaan. Museon suunnitteli viimeinen shaahitar Farah Diba, ja se perustettiin vuonna 1976.

Mattomuseon jälkeen oli vuorossa lounas: runsas salaattipöytä ja lammaspataa riisin kera. Lounaan jälkeen menimme Kansallismuseoon, joka on itse asiassa arkeologinen museo. Vanhimmat esineet ovat paleoliittiselta kaudelta. Persepoliksesta on paljon esineitä, ja yksi hieno patsas esittää Dareiosta. Patsas on tehty Egyptissä, ja se on ollut Dareioksen palatsissa Susassa. Chehrabadin suolakaivoksesta on löydetty kuuden kaivoksen romahduksen yhteydessä kuolleen miehen jäännökset. Museossa on näytteillä yksi pää ja saapas, jossa sääriluu. Ne on ajoitettu 1700 vuoden päähän eli 300-luvulle.

Bussissa suoritimme rahanvaihto-operaation paikallisoppaan kanssa. Meistä tuli moninkertaisia miljonäärejä, kun sadalla eurolla saimme 3.400.000 rialia. Kun vielä kävimme illallisella, päivän ohjelma olikin suoritettu.

Lauantai 9.5.2015 - Teheran

Yhdeksältä lähdimme liikenteeseen. Suuntasimme Pahlavin dynastian rakennuttamalle Saad Abadin palatsialueelle. Kauniissa puistoympäristössä on palatseja, erilaisia museoita ja muita rakennuksia. Ensimmäinen kohteemme oli Vihreä palatsi, joka rakennettiin jo Qajar-dynastian aikana ja jota kohenneltiin Pahlavien aikana. Tässä palatsissa valokuvaaminen oli kielletty. Jatkoimme Valkoiseen palatsiin, jonka portaiden vieressä oli jäännökset Reza Pahlavin valtavasta patsaasta. Patsaan yläosa oli hävitetty, ja jäljellä oli vain saappaat. Muutaman vuoden kuluttua vuonna 1979 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen palatsialue avattiin yleisölle.

Iranilaiset Omidvarin veljekset Issa ja Abdullah lähtivät vuonna 1954 moottoripyörillä kiertelemään vuosiksi maailmaa Etelä-Amerikkaa, Australiaa ja Etelämanteretta myöden. 1960-luvulla he tekivät kolmen vuoden kierroksen maastoautolla. Veljesten museo on Saad Abadin puiston alueella.

Lammaskepab- lounaan ja trooppisen 'oluen' jälkeen ajelimme Iranin Keskuspankkiin. Sen holvissa säilytetään kruununjalokiviä riikinkukkovaltaistuimesta shaahien kruunuihin ja Intiasta löytyneeseen 182 karaatin vaaleanpunaiseen Daria-i-Noorin timanttiin. Vuonna 1869 alettiin koota maapalloa aarrekammion irrallisista kivistä. Siihen kului 34 kg kultaa ja 51366 kiveä, jotka painoivat yhteensä 3656 g.

Kävimme katsomassa vuonna 1939 rakennettua Shahrbanin palatsia, jossa toimii ulkoministeriö. Alueelle kuljetaan koristeellisen portin kautta.

Iranilaisista 99 % on muslimeja, joista enemmistö shiioja. Kristittyjen vähäisestä määrästä huolimatta Teheranissa on yli 40 kirkkoa.

Ylensyönnin välttämiseksi jätimme illallisen väliin.

Sunnuntai 10.5.2015 - Teheran-Isfahan

Lähdimme puoli yhdeksältä ajelemaan kohti Isfahania, jonne matkaa kertyy lähes 500 km. Teimme lähtiessä pienen mutkan, että näimme Teheranin tunnuksen, Azadi-tornin (= Vapaudenb torni). Se on rakennettu yli 40 vuotta sitten, ja se on 51 m korkea.

Ensimmäisen pysähdyksen teimme ajatollah Khomeinein mausoleumilla Behesht-e Zahrassa, jonne oli noin tunnin ajomatka. Khomeini kuoli vuonna 1989, ja mausoleumia ruvettiin silloin rakentamaan. Rakentaminen on edelleen kesken. Varsinainen mausoleumi muistuttaa moskeijaa kupoleineen ja minariitteineen, mutta ympärille rakennetaan jos jonkinlaista pytinkiä: hotelli, yliopisto, myymälöitä jne. Mausoleumissa lepää Ruhollah Khomeinin lisäksi mm. hänen vaimonsa ja toinen poikansa Ahmad Khomeini.

Ennen kuin jatkoimme matkaa, nautimme äitienpäiväteet ja keksit ulkona bussimme vieressä. Yksi seurueemme miehistä lauloi äideille laulun.

Matka jatkui läpi aavikkomaisemien. Vasemmalle eli itäpuolelle jäi Hoze Soltan -suolajärvi. Tämä on suhteellisen pieni, mutta Iranin suurin suolasavitasanko on 55000 km2:n laajuinen Dash-e Kavir, joka kuuluu maailman suurimpiin suola-aavikkoihin.

Puoli yhdeltä tulimme lounaspaikkaamme, josta seurasimme yltyvää tuulta ja lähestyviä mustia pilviä. Ruokailun jälkeen meidät kyydittiin Qomissa toisella bussilla, ja taivaalta alkoi toden teolla tulla vettä. Qom on shiiamuslimien toiseksi pyhin kaupunki Iranissa. Perille Fatiman mausoleumille päästyämme kastuimme likomäriksi, mutta onneksi saimme kaavut eli verhot päällemme. Mausoleumiin on haudattu Fatima Masumeh, joka oli kahdeksannen imaamin Ali al-Ridan sisar ja seitsemännen imaamin Musa al-Kadhimin tytär. Mausoleumilla meille oli varattu 'vastaanotto' ajatollahin luona. Hän piti meille esitelmän islamista ja Lähi-idän politiikasta

Puoli seitsemältä tulimme Isfahanin lähellä olevalle tarkastuspisteelle, jossa vierähtikin puoli tuntia. Siellä selviteltiin vakuutusasioita ja varakuljettajan papereita. Pääsimme jatkamaan matkaa, mutta kuljettajien oli vielä iltayöllä palattava asemalle jatkamaan paperisotaa.

Vähän kahdeksan jälkeen olimme Kowsar-hotellissa ja majoituimme 5. kerroksen huoneeseen 503. Jätimme illallisen väliin ja haimme tunnukset, että pääsimme internetiin.

Maanantai 11.5.2015 - Isfahan

Maanantaina tutustuimme Isfahanin nähtävyyksiin. Aloitimme yhdeksältä Armenialaisesta korttelista ja Julfan aukiosta. Vuonna 1664 valmistunut Vank-kirkko on Iranin tunnetuin kirkko, joka rakennettiin shaahi Abbas I:n aikana. Ulkoapäin se on koristeltu moskeijoiden tavoin, mutta sisällä seiniä koristaa kauttaaltaan freskot. Korttelissa on myös armenialainen museo, jossa on esillä kirkkoesineistöä ja mm. miniatyyrein kuvitettuja käsikirjoituksia.

Menimme ihmettelemään Abbas II:n noin vuonna 1650 rakennuttamaa kaksikerroksista Khaju-siltaa. Täältä holvikaarin varustetuilta parvekkeilta hallitsija seurasi joella pidettäviä juhlamenoja.

Vuorossa oli tutustuminen persialaisiin mattoihin, uusiin ja vanhoihin. Se tapahtui Abbas-mattoliikkeessä. Saimme oppitunnin siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota maton laatua arvioitaessa. Näimme mm. villaisia paimentolaismattoja ja mitä upeimpia silkkimattoja. Persiassa käytetään myös ihmisaiheisia kuvia toisin kuin esimerkiksi Turkissa ja Arabiassa, missä sunnimuslimit eivät hyväksy ihmisten kuvaamista. Iranissa matot solmitaan ns. yksinkertaisilla Sennee-solmuilla, kun taas esim. Turkissa käytetään kaksinkertaista Gördes-solmua.

Lounaan jälkeen suunnistimme valtavalle Imaamin aukiolle. Aukio on yli 500 metriä pitkä ja 160 metriä leveä. Sitä reunustavat Lotfollahin moskeija, Perjantaimoskeija, Ali-Ghapun palatsi ja basaari. Moskeijat on rakennettu 1600-luvulla ja ovat islamilaisen rakennustaiteen mestariluomuksia. Shaahi Abbasin aikana aukiota käytettiin armeijan sotaharjoituksiin ja poolon pelaamiseen. Aukiolla on suihkulähteitä ja kukkaistutuksia.

Pienen basaari- ja teehuonekierroksen jälkeen kävimme Sheikki Lotfollahin moskeijassa. Tässä moskeijassa ei ole lainkaan minareetteja. Se oli tarkoitettu vain kuninkaalliselle hoville, joten julkisia rukouskutsuja ei tarvittu.

Seuraavaksi kapusimme Ali Qapu-palatsin musiikkisaliin, jonne johtaa vajaat 90 rappusta. Salin holvien syvennyksiä peittää koristeellisesti rei'itetty stukkikatto, minkä avulla saatiin hyvä akustiikka. Muut huoneet on koristeltu hillityn värisin ja siroin seinäfreskoin.

Isfahan on tunnettu käsitöistään, ja ohjelmassamme olikin pöytäliinojen käsinpainantaan tutustuminen. Taas olisi voinut tehdä ostoksia, mutta taisivat kaikilta jäädä ne tekemättä. Seuraavana päivänä joku kuitenkin palasi hieromaan kauppoja.

Lähdimme illalliselle seitsemältä Imaamin aukion laidalla sijaitsevaan ravintolaan, ja illallisen jälkeen kävimme katsomassa aukiota iltavalaistuksessa.

Tiistai 12.5.2015 - Isfahan

Aloitimme aamulla kierroksemme vanhasta Perjantaimoskeijasta. Kuljimme sinne basaarialueen kautta. Siellä näimme mm. vaatekauppiaan tekevän aamutoiminaan taikoja hyvän onnen tuomiseksi. Moskeija on rakennettu noin vuonna 700, ja sitä on laajennettu 1000-, 1100- ja 1400-luvuilla. Moskeijan arkkitehtuuri on ollut esikuvana Keski-Aasian muille moskeijoille.

Ajelimme jo tutulle Imaamin aukiolle ja kävimme uudemmassa sinikaakelisessa Perjantaimoskeijassa, joka on rakennettu 1600-luvulla. Siellä oli suuri kokoelma rukouskiviä, joiden päälle shiiamuslimit painavat rukoillessaan päänsä.

Miniatyyrien maalaus tapahtuu kissankarvasiveltimellä kamelinluulle. Taiteilija maalasi edessämme pienelle luun palalle hienot vanhan miehen kasvot. Lopputulos luovutettiin seurueemme nuorimmalle eli Emmalle.

Kävimme lounaalla samassa ravintolassa, jossa olimme edellisenä iltana illallisella. Sen jälkeen olisi ollut pari tuntia shoppailuaikaa ja kuljetus hotelliin. Meitä ei shoppailu kiinnostanut, joten lähdimme pikku hiljaa kävelemään kohti hotellia.

Kauniin puiston ympäröimä Hasht Behesht -palatsi oli kunnostuksen alaisena. Palatsin nimi tarkoittaa kahdeksaa paratiisia, ja se on rakennettu vuonna 1669. Safavidien aikana Isfahanissa oli yli 40 palatsia, ja tämä on ainoana säilynyt. Matkamme varrella oli myös entiseen karavaaniseraljiin rakennettu hotelli. Abbasi-hotellin aula oli komea ja sisäpihalla oli kaunis puutarha.

Ylitimme hotellihuoneemme ikkunastakin näkyvän Sio-Se-Pol-kävelysillan. Se on 295 metriä pitkä silta, ja siinä on 36 kaariholvia, joiden läpi Zayandehrood-joki virtaa. Silta on rakennettu shaahi Abbasin aikana (1587-1629).

Keskiviikko 13.5.2015 - Isfahan-Shiraz

Keskiviikkona oli taas pitkä ajomatka, joten lähdimme hotellista jo puoli yhdeksältä. Heti Isfahanista päästyämme alkoivat aavikkomaisemat. Siellä täällä oli hiekanvärisiä kyliä ja jokunen peltotilkkukin. Iranissa viljellään mm. vehnää, riisiä, sokerijuurikkaita, sokeriruokoa ja puuvillaa. Kymmeneltä pidimme vessatauon. Taukopaikalla oli myös pieni ruokatavarakauppa, josta sai parilla eurolla muovipussillisen tavaraa.

Yhdeltä pidimme lounastauon ja söimme maistuvat lammaskepabit. Aino maistoi jugurttijuomaa, josta oli tullut ryhmässämme suosittu ruokajuoma. Aino ei ihastunut.

Kolmen aikaan tulimme Pasagadaihin, jonka Kyyros II Suuri (559-530 eaa) perusti paikalle, jossa hän voitti Meedian kuninkaan Astyageen. Tärkein jäljellä oleva rakennelma on Kyyroksen hautapyramidi. Haudan ympäriltä oli rauniot siirretty pois vuonna 1971, kun siellä aloitettiin Persian 2500-vuotisjuhlat.

Olimme Shirazissa Kowsar-hotellissa vähän puoli kuuden jälkeen. Valaisimia tarkistaessamme totesimme, että molemmilla oli omat yölamput, mutta ne syttyivät sammuivat samasta Emman vuoteen vieressä olevasta katkaisijasta. Aamulla vielä yllätyimme enemmän, kun huomasimme, että pistorasiassa, jossa Emman iPad oli ollut 'latauksessa', ei ollut virtaa, jos lamput oli sammutettu.

Vähän ennen puoli kahdeksaa lähdimme ajelemaan illallisravintolaan. Liikenneruuhka oli melkoinen ja eteneminen hidasta. Ensimmäisen puolen tunnin aikana olimme odistamassa kolmea kolaria.

Torstai 14.5.2015 - Shiraz

Torstaipäivän vietimme tutustuen Shirazin kaupunkiin. Puoli kymmeneltä lähdimme noin vuonna 1210 syntyneen runoilija Saadin puutarhahaudalle. Sheikh Sa'di eli Muslihuddin Mushrif-ibn-Abdullah oli persialainen sufilainen runoilija, joka syntyi Shirazissa, mutta lähti nuorena Bagdadiin, jossa hän opiskeli arabialaista kirjallisuutta ja islamilaisia tieteitä. Hän kuoli vuonna 1291. Kun olimme lähdössä puutarhasta, iranilaiset turistit halusivat ottaa valokuvia itsestään meidän omituisen näköisten otusten kanssa. Yksi toisensa jälkeen tuli halattavaksi. Emman syliin pantiin myös pikkulapsi, ja sitten kamerat taas pantiin laulamaan. Lopuksi vielä Emman kanssa kuvaan halusi vanha mies.

Sitten oli taas vuorossa basaarissa vaeltelu. Sout Vakilin basaari oli niin ruuhkainen, että emme viihtyneet siellä kauaakaan, vaan menimme ulos istuskelemaan ja seuraamaan ihmisten touhuja. Basaarin lähellä on Karim Khanin linnoitus, joka on rakennettu Zand-dynastian aikana 1760-luvulla kuninkaan asunnoksi. Myöhemmin se toimi mm. vankilana.

Kävimme lounaalla pienessä perheravintolassa, jota piti äiti poikansa kanssa. Pääruokana oli dizi-lammaspata. Uunissa kypsyneestä padasta kaadettiin ensin liemi keitoksi lautaselle. Sitten jäljelle jääneet kiinteät ainekset survottiin mössöksi ja syötiin erikseen.

Lounaan jälkeen menimme runoilija Hafizin (koko nimi Khwaja Shams-ud-Din Muhammad Hafez-e Shirazi) puutarhahaudalle. Hafiz syntyi noin vuonna 1324 ja kuoli noin vuonna 1391.

Vielä oli käytävä yhdessä mausoleumissa. Se oli 8. sulttaanin veljen pojan mausoleumi, joka oli sisältä koristeltu peilimosaiikein. Ennen mausoleumiin astumista meidän oli taas puettava kaavut yllemme. Nyt ei ollut niin tarkkaa, miten ne roikkuivat päällämme, joten valokuvauskin oli helpompaa.

Illalliselle mennessämme jännitimme, miten bussimme mahtuisi tekemään U-käännöksen alikäytävätunnelin kautta. Bussi eteni sentti sentiltä ja pysyi ehjänä ilman naarmuja taitavan kuljettajamme ohjaamana.

Söimme maittavan illallisen mukavassa ravintolassa puiden siimeksessä. Paikallisoppaamme oli järjestänyt elävää musiikkia meitä viihdyttämään. Meidän oli kuitenkin monta kertaa vaadittava pienentämään volyymia, koska korvat olivat haljeta eikä keskustelusta tullut mitään.

Perjantai 15.5.2015 - Persepolis

Koko matkamme kohokohta oli vuorossa perjantaina. Lähdimme hotellilta puoli yhdeksältä ja alkumatkasta ihmettelimme puistoissa ja jalkakäytävillä telttailevia ihmisiä, jotka olivat tulleet kaupunkiin viettämään viikonloppua.

Tunnin ajelun jälkeen tulimme Persepoliksen raunioille. Persepolis ('persialaisten kaupunki') oli muinaisen Persian valtakunnan pääkaupunki, jonka perusti Dareios I vuonna 518 eaa. Kalliotasanteelle rakennetun Persepoliin suurin rakennus oli 3 600 neliömetriä kattava Apadana. Tapahtumia ja hallitsijoita kuvaavat kiveen hakatut kohokuvat ovat erittäin hyvin säilyneet. Ties kuinka hyvin rakennukset olisivat säilyneet, ellei Aleksanteri Suuri olisi joukkoineen tuhonnut kaupunkia vuonna 313 eaa.

Kävimme lounaalla ja jatkoimme Persepoliista 12 km:n päähän Naqsh-e Rostamiin, jossa on kallioon hakattuina neljän akhemenidien kuninkaan haudat. Sisäänkäynti hautoihin on korkealla. Pienissä huoneissa on sarkofagit, joissa kuninkaat lepäävät. Ensimmäinen tänne haudattu kuningas oli Dareios I Suuri (n. 522-486 eaa), toinen Xerxes I (n. 486-465 eaa), kolmas Artaxerxes (n. 465-424 eaa) ja neljäs Dareios II (n. 423-404 eaa). Viides hauta on keskeneräinen eikä varmuudella tiedetä, kenen se on. Paikalla on myös kallioon hakattuja korkokuvia sassanidien ajalta (226-651 jaa), jolloin zarathustralaisuudesta tuli Persian valtionuskonto.

Matkalla hotelliin pysähdyimme Koraaniportin luona valokuvaamaan porttia ja sen juurella nukkuvia ihmisiä. Hotelliin päästyämme pakkailimme laukkujamme. Kävimme vielä läksiäisillallisella samassa ravintolassa kuin edellisenä iltana. Sitten vähän lepäilyä ennen lähtöä lentokentälle.

Lauantai 16.5.2015 - Shiraz-Istanbul-Helsinki

Lähtö hotellista lentokentälle oli puoli yhdeltä. Kentällä saimme notkua aika tovin, koska lähtöaika oli vasta 03.35. Koneessa ei sitten tullut ollenkaan mieleen tarjotusta ateriasta nauttiminen, vaan panimme laput silmille ja torkuimme.

Lento Istanbuliin kesti nelisen tuntia, sitten taas notkuimme Istanbulin kentällä pari tuntia ennen kuin pääsimme Helsinkiin lähtevään koneeseen.

Kaikki Iranin matkat

Maahakemistoon
Etusivulle