Kypros 29.4. - 6.5.1985

Aurinkomatkat: Pafos
Matkaseurue: Emma ja Aino

HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.




Maanantai 29.4.1985 - Helsinki-Pafos

Kar Airin DC8:lla karautimme viikoksi Kyprokselle vapun alla 1985. Lentokene lähti ajallaan kello 7.35.

Parina ensimmäisenä päivänä ilma tuntui sen verran viileältä, että oli mukava pukea välillä hihallista vaatetta päälle. Loppupäivät olivat kuitenkin sitten sopivan lämpimiä, ja Emmakin voi pulikoida tarpeekseen Apollo-hotellin pienen pienessä lastenaltaassa.

Ensimmäisenä päivänä teimme pienen kävelylenkin hotellin lähiympäristöön.








Tiistai 30.4.1985 - Pafos

Tiistaina osallistuimme matkanjärjestäjän kaupunkierrokselle. Ensimmäinen kohteemme oli Dionysoksen talon rauniot lattiamosaiikkeineen. Dionysoksen talo on ajoitettu roomalaiselle kaudelle 200-luvulle jaa., jolloin Pafos toimi saaren hallintokeskuksena. Sen oletetaan kuuluneen jollekin kaupungin hallitsevan roomalaisen yläluokan edustajalle tai muulle varakkaalle asukkaalle. Talon pinta-ala on ollut noin 2 000 neliömetriä. Tästä noin 500 neliömetriä on ollut päällystetty hienoin lattiamosaiikein. (Lähde: Wikipedia)

Seuraavaksi kävimme "Kuninkaiden haudoilla". Nimitys on peräisin siitä, että hautausmaalle haudattiin antiikin Pafoksen kaupungin virkamiehiä ja muuta yläluokkaa hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Ne eivät ole tyyliltään kyproslaisia, vaan ovat saaneet vaikutteensa mahdollisesti Aleksandriasta. Hautoihin on oletettavasti haudattu saarta hallinneiden Ptolemaiosten lähettämät Kyproksen hallitsijat, joiden keskuspaikka Pafos oli, sekä kaupungin muuta yläluokkaa. Vainajat eivät siis olleet varsinaisesti kuninkaita, sillä Kyproksen omat vanhat kuninkuudet ja kuningaskunnat oli tuossa vaiheessa jo lakkautettu, mutta ainakin osa kuului Ptolemaiosten kuninkaalliseen sukuun.(Lähde: Wikipedia)

Ajelimme sitten Yeroskipoun (Geroskipou) kylään, jossa kävimme kotiseutumuseossa ja keramiikkapajassa. Keramiikkapajassa seurasimme astioiden maalausta. Yeroskipoun kylän nimi tulee kreikan sanoista ”Ieros Kipos”, jotka tarkoittavat Afroditen pyhää puutarhaa.

Iltapäivällä suuntasimme "launioille" eli Saranta Kolonesin linnan raunioille. Sinne palasimme vielä monta kertaa, koska siellä oli paljon muurahaisia, joiden touhuja Emma halusi seurata. Saranta Kolones tarkoittaa neljääkymmentä pylvästä, jotka ovat luultavasti rajanneet muinaista agoraa.








Keskiviikko 1.5.1985 - Pafos

Vietimme Vappupäivän Pafoksen kaupungissa. Pafos on jakautunut kahtia Ylä-Pafokseen ja Ala-Pafokseen, joka on rannikolla ja jossa kaikki hotellit sijaitsevat. Ylä-Pafoksessa on pääasiassa paikallisasutusta ja kauppaliikkeitä. Ala-Pafos on täynnä muistomerkkejä tuhansien vuosien takaa.

Kyproslaiset olivat valmistautuneet vapun viettoon kiinnittämällä kukkaseppeleen ulko-ovensa yläpuolelle. Aikoinaan se tarkoitti, että talossa on naimaikäisiä tyttäriä, mutta nyt sellainen on lähes joka taloa koristamassa.

Pafoksessa toimi myös Aurinkomatkojen Tenavakerho, mutta Emma ei halunnut kuulla puhuttavankaan sinne menosta. Emma oli vielä niin arka, ettei uskaltanut mennä ventovieraitten seuraan. äidin seura, paras seura...









Torstai 2.5.1985 - Pafos

Liikkumistamme helpottamaan me vuokrasimme polkupyörän pariksi päiväksi. Sillä kiersimme lähitienoot. Pyörän mukana oli samanlainen Rex-merkkinen lastenistuin kuin mikä meillä on kotonakin pyörässä. Vuokraamon hoitaja kertoi, että istuin oli tuotu Suomesta.

Kävimme illansuussa vielä ylä-Pafoksessa. Takaisin tullessa yllättäen ei tarvinnut polkea lainkaan, sen kun vain jarrutteli. Ainon kunto oli varmaan kohdallaan, kun menomatkalla ylämäki ei tuntunut ollenkaan pahalta.











Perjantai 3.5.1985 - Pafos

Ihan lähellä hotelliamme oli Salomonin katakombit. Sisäänkäynnin vierellä on vanha pistaasipuu, jonka oksille ihmiset tuovat eri kokoisia liinoja ja vaatekappaleita. Sen sanotaan tuovan terveyttä ja tuottavan muutakin onnea. Katakombit muutettiin myöhemmin kirkoksi, ja seinillä on jäänteitä freskoista.

900-luvulla jaa. Kyproksen saari oli osa Bysantin valtakuntaa. Kristinusko kukoisti saarella, ja monia luostareita ja kirkkoja rakennettiin. Yksi niistä oli Panagia Theoskepastin kirkko, joka on omistettu Neitsyt Marialle (kreikaksi: Panagia). Legendan mukaan kirkko oli verhottu näkymättämäksi tummiin sumupilviin, kun saraseenit lähestyivät sitä. Tämän legendan ansiosta kirkko sai nimen "Theoskepasti" kreikan sanoista "Theos" ja "skepazo", jotka tarkoittavat "Jumala" ja "verhota". Nimi tarkoittaa siis Jumalan verhoamaa.

Käppäilimme vielä satama-alueella ennen kuin luovutimme vuokrapyörän. Sataman länsipäässä on linnoitus. Alkuperäinen bysanttilainen linnoitus tuhoutui maanjäristyksessä 1222. Lusignalaiset rakensivat sen uudelleen ja laajensivat sitä 1200-luvulla. Turkin miehityksen aikana linnassa oli 100 miehen vartio ja 12 tykkiä. Ne poistuivat brittien saapuessa vuonna 1878.











Lauantai 4.5.1985 - Maaseutukierros

Lähdimme koko päivän kestäneelle retkelle Kyproksen maaseudulle. Ensimmäinen kohteemme oli 15 kilomrtrin päässä Pafosista pohjoiseen oleva Pyhän Neofitiksen luostari, joka on hakattu kallioon ja jossa saimme ihailla vanhoja freskoja. Munkki Neofitis perusti luostarin 1100-luvulla.

Polisin kaupungissa on komea bysanttilaistyylinen Apostoli Andreaksen kirkko. Tutustuimme myös Polisin kauppahalliin.

Pitihän meidän käydä myös Afroditen lähteellä. Täällä itse Afroditella oli tapana kylpeä. Meillä ei ollut kuitenkaan lupaa kylpeä lähteessä eikä juoda sen vettä...

Vietimme vapaa-aikaa rannalla istuskellen. Palasimme Pafosiin, ja hotellin ravintolassa vietettiin päivällisen aikaan kyproslaista iltaa herkkuineen ja musiikkiesityksineen.









Sunnuntai 5.5.1985 - Pafos

Sunnuntai oli leppoisa päivä, jonka vietimme uima-altaalla ja välillä pienenellä kävelylenkillä kaupungilla.



Maanantai 6.5.1985 - Pafos-Helsinki

Ennen puoltapäivää lähdimme hotellista kohti lentokenttää. Kar-Airin kone lähti kello 13.30 kohti Helsinki-Vantaata.


Kaikki Kyproksen matkat

Maahakemistoon
Etusivulle





© Aino Ilkkala