Algarve, Portugali 5.-12.8.1989

Finnmatkat: Praia da Rocha
Matkaseurue: Emma, Aino ja Päivi

HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.

Lauantai 5.8.1989 Helsinki-Faro-Praia da Rocha

Lentokoneemme piti lähteä Helsinki-Vantaalta kohti Faroa kello 11.35, mutta jostain syystä lento oli kolmisen tuntia myöhässä. Saimme ajan kulumaan joten kuten. Lentoaika oli alle kolme tuntia, joten olimme Farossa vasta 17:n jälkeen.

Bussimatka lomapaikkaamme Praia da Rochaan kesti vielä noin 1,5 tuntia, joten oli jo ilta, kun pääsimme majoittumaan keskellä rakennustyömaita olevaan hotelliimme.

Sunnuntai 6.8.1989 Praia da Rocha

Aamiaisen jälkeen osallistuimme matkanjärjestäjän infotilaisuuteen, jossa saimme tietoa mm. järjestettävistä retkistä. Tilaisuuden jälkeen lähdimme kävelemään rantaa pitkin linnoitukselle, ja kävimme lounaalla linnoituksen ravintolassa.

Praia da Rocha on suomeksi "Kallion ranta". Kun Portimaon satamaa ruopattiin, rakennettiin pitkä aallonmurtaja, ja liika hiekka vietiin Praia da Rochaan. Näin syntyi tämä Portimaon merellinen kaupunginosa. Alue ei ole vielä läheskään valmis vaan iso rakennustyömaa.

Iltapäivä kului rennosti lepäillen. Illalla kävimme vielä kävelyllä ja drinkillä rannalla.

Maanantai 7.8.1989 Praia da Rocha-Portimao-Praia da Rocha

Emma ja Päivi kävivät aamu-uinnilla, minkä jälkeen nautimme aamiaisen.

Tarkoituksemme oli ottaa taksi ja ajaa Portimaon keskustaan, mutta taksijono oli hillitön, joten lähdimme kävelemään. Praia da Rocha on Portimaon rantakaupunginosa. Matkaa hotelliltamme oli kolmisen kilometriä, mutta se tuntui kuumuudessa vähintään kymmeneltä.

Kiertelimme kaupungilla, ja menimme sitten syömään maukkaita sardiineja rantaravintolaan. Kylläisinä vääntäydyimme taksijonoon, jossa vietimme aikaa 1 t ja 20 min.

Loppupäivän ohjelmassa oli lueskelua, uintia ja korttien kirjoittelua.

Tiistai 8.8.1989 Praia da Rocha-Lissabon-Praia da Rocha

Herätys kello 5.40, pikainen aamupesu ja aamupala, ja lähtö bussilla Lissaboniin kello 6.50! Kello yhdeksältä pidimme kahvitauon Alvaladessa. Matkan varrella näimme useita kattohaikaran pesiä kirkontorneissa. Näimme myös riisiviljelmiä ja mahlan valutusta pinjoista. Mahlaa käytetään maaliteollisuudessa.

Lissaboniin tullessamme ylitimme Tejo-joen vuonna 1966 valmistunutta Salazarin siltaa pitkin. 2278-metrinen riippusilta nimettiin uudelleen neilikkavallankumouksen mukaan Huhtikuun 25. päivän sillaksi.

Ensimmäinen kohteemme Lissabonissa oli 1515-1521 rakennettu emanueltyylinen Belemin torni. Torni rakennettiin vuosina 1515–1521 Vasco da Gaman löytöretkien kunniaksi ja osaksi kaupungin puolustusta. Tornia on käytetty vahtitornina ja vankilana. Jatkoimme matkaa löytöretkeilijöiden muistomerkille ja Jeronymoksen luostariin. Luostarin tieltä purettiin vuonna 1502 Henrik Purjehtijan 1300-luvulla perustama Santa Marian luostari. Luostarikirkko on tyypillinen emanueltyylinen rakennus, joka on saanut vaikutteita siirtomaiden ihmeistä.

Ajoimme ylös Pyhän Yrjön linnoitukselle Alfamaan. Paikalla on ollut linnoitus jo roomalaisaikana, mutta vanhin osa nykyisestä linnasta on rakennettu 900-luvulla, kun alue oli maurien miehittämä. Linnalta kävelimme vanhan Alfaman kaupunginosan kapeita kujia pitkin alas. Kaupunginosa säilyi vuoden 1755 maanjäristyksessä kuta kuinkin ehjänä

Neljän tunnin "vapaa-aikana" kävimme syömässä Santiago-ravintolassa possua ja broileria, minkä jälkeen kiertelimme kaupungin kaduilla ja lukuisilla aukioilla.

Paluumatkalla saimme nähdä, ettei portugalilaisten hurja liikennekäyttäytyminen ole turvallista. Olimme todistamassa kahta kolaria. Ainakin toisessa tarvittiin ambulanssikyytiäkin.

Keskiviikko 9.8.1989 Maailmanlopun retki

Kello 9.15 lähdimme bussilla maailmanlopun retkelle. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Algarven vanhin kaupunki, 20.000 asukkaan Lagos. Kävimme orjamarkkinapaikalla sekä P. Antonion kappelissa, jonka alttari on puuleikkaustaidon mestarinäyte. Roomalaisajan muurista on osa jäljellä, ja se on entistetty liiankin hyvin. Muurin edustalla on Gil Eanneksen patsas. Eannes oli merenkulkija, joka oli alun perin Henrik Purjehtijan palvelija.

Ponta da Piedadessa pysähdyimme ihmettelemään rannan kalliomuodostelmia. Sinne johtavan tien, "Via Dolorosan" varrella on 14 pientä kappelia.

Rannikon läntisin kolkka on "Maailmanloppu" eli Gabo de Sao Vicente. Niemellä on majakka ja sitä kiertävä ulkotasanne, josta voi tarkastella vilkasta laivaliikennettä.

Paluumatkalla pysähdyimme Sagresissa. Linnoitukselta karuuun kallioniemeen Cabo de Sao Vicenteen on hyvä näköyhteys. 1400-luvulla Henrik Purjehtija perusti sinne purjehduskoulun.

Pysähdyimme uudelleen Lagosissa, jossa kävimme lounaalla. Kiertelimme myös kaupungilla ja kalasatamassa jonkin aikaa ennen kuin matkamme jatkui kello 15.45. Suuntasimme kohti Monchiquen vuoristoa. Tutustuimme mm. mantelipuuhun, viikunaan, arbutukseen ja korkkitammeen.

Torstai 10.8.1989 Praia da Rocha

Torstai oli lepopäivä, jolloin ohjelmassa oli vain uintia altaalla ja rannalla, korttipeliä ja syöntiä.

Perjantai 11.8.1989 Kauneinta Algarvea -retki

Aamupäivän ohjelmassa oli uintia altaalla. Iltapäivällä lähdimme 'Kauneinta Algarvea' -bussiretkelle. Kävimme Silvesin maurilaislinnoituksessa. Satoja vuosia sitten Silves oli loistelias palatsi-, puutarha- ja basaarikaupunki.

Porchesin kylässä on irlantilaisen taiteilijan Patrick Swiftin perustama keramiikkatehdas.

Matkamme jatkui Carvoeiroon ja Algar Secolle (= kuiva rotko). Siellä on erikoinen luonnon muovaama kaksikerroksinen holvikaari.

Viimeinen kohteemme oli viinitehdas Lagoassa. Siellä maistelimme viinejä ja nautimme kevyen välipalan (leipää ja erikoisen näköisiä makkaroita).

Hotelliin päästyämme vietimme vielä vähän aikaa uima-altaalla.

Lauantai 12.8.1989 Praia da Rocha-Faro-Porto-Helsinki

Iltapäivällä lento Farosta Porton kautta Helsinkiin. Faron matkustajaterminaali oli valmistunut aikaisemmin samana vuonna, ja se hohti vielä uutuuttaan.

Koneen lähtöaika oli 15.15, ja Porton välilaskun takia olimme Helsinki-Vantaalla vasta vähän ennen keskiyötä.

Kaikki Portugalin matkat

Maahakemistoon
Etusivulle